Lähde: Sanomalehti Keskipohjanmaa

Kalajoen satama haluaa menestyä kovassa kilpailussa
Rahjaan kehittämissuunnitelma
Heikki Gummerus

Kalajoen sataman viime vuoden kokonaisliikenne osoittaa, että kovassa kilpailussa menestyminen edellyttää investointeja.
– Katettua varastotilaa saamme lisää jo tänä vuonna. Siitä on meillä puutetta, koska sitä kysyvät sekä tuonti- että vientiyritykset.
Itälaiturin kunnostus aloitettiin syksyllä. Se saadaan ainakin käyttökuntoon jo
ensi keväänä. Tämän vuoden investointien kustannukset on arvioitu noin 220000 euroksi, satamajohtaja Esa Anttio kertoo.

Hän pitää erinomaisena asiana, että Pohjois-Pohjanmaan liitto on päättynyt
osallistua sataman kehittämissuunnitelman rahoitukseen.
– Suunnitelma valmistuu ensi kesäksi. Kymmenen tulevaa vuotta
kattavaan asiakirjaan kerätään niitä investointeja, joiden avulla menestymme tulevaisuudessa. Varastotilojen ohella tänä vuonna kunnostetaan varastokenttiä. Syvälaiturin jatko sisältyy kiireellisimpiin kohteisiin, mutta se taitaa siirtyä eteenpäin,
Anttio ja satamamestari Aulis Aho arvioivat.

Kehittämissuunnitelman kustannukset ovat 55 000 euroa. Sen laatimiseen osallistuvat Rahjan Huolinta Oy satamaoperaattorina, kaupungin maankäyttö-ja elinkeinotoimikunta sekä satamalaitoksen henkilöstö, joka koostuu satamajohtajasta ja satamamestarista. Anttio ja Aho pitävät Rahjan etuina joustavaa ja tehokasta palvelua.
– Satama on erikoistunut sahatavaran käsittelyyn, mutta täällä hallitaan myös kaikki
yleissatamalle kuuluvat palvelut, Aho tarkentaa. Transito- eli kauttakulkuliikenteen käynnistämisestä käydään neuvotteluja, jotka ratkeavat kevään kuluessa.
– Sitä kautta liikennemääriin on mahdollista saada tuntuvaa kasvua, Anttio ennakoi.

Kasvuturpeen vienti nousi Kalajoen sataman kokonaisliikenne päätyi viime vuonna
lähes 290 000 tonniin (-4,1 %). Viennin osuus oli vajaat 250 000 ja tuonnin noin 47 000 tonnia. Sahatavara on edelleen Rahjan valtti. Sitä laivattiin yli 375 000
kuutiota (-4,6 %). Vientimaita oli seitsemän. – Perinteisistä vientimaista liikenne väheni Englannissa ja Espanjassa. Kasvua kirjattiin Välimeren maissa eli Algeriassa, Libyassa ja Marokossa. Alkuvuosi oli sahatavaran viennissä hiljaisempaa, mutta tahti kiihtyi vuoden toisella puoliskolla, Aho selaa tilastoja.

Kasvuturvetta vietiin edellisvuotta enemmän. Sitä laivattiin lähes 40 000 kuutiota, kun vuoden 2005 määrä oli 10 000 kuutiota pienempi.
– Turve on Kalajoen mahdollisuus, sillä satama on lähellä isoja turvesoita. Sahanpuru
oli uusi vientiartikkeli, joka laivattiin lähes 2 300 tonnia Ruotsiin jatkojalostettavaksi. Viljaa vietiin yli 3 500 tonnia, Aho esittelee tilastoja. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti riippuu yritysten saamista tilauksista. Viime vuonna sillä rintamalla oli
aika hiljaista. Tulenkestävien tuotteiden raaka-aineet muodostavat tuonnin
rungon.

Irtolastien tuonti ja vienti väheni juuri sen takia, koska satamassa on pulaa tarkoituksenmukaisista katetuista varastoista. Kalajoella kävi 74 alusta, mikä oli
kolme vähemmän kuin edellisvuonna. Alukset olivat suurempia, sillä niiden nettotonnisto kasvoi parilla prosentilla. Satama työllistää välittömästi noin 55 henkilöä. Välillinen määrä on paljon suurempi ja ulottuu laajalle alueelle. Satama-allas täysin jäätön Alkaneen vuoden sää on ollut erikoinen. Aho ei muista, että koskaan ennen
satamalaituri on ollut täysin jäätön vielä tammikuussa.
– Jäätä ei ole missään, mutta sitä ennättää toki tulla. Erikoista on sekin,
ettei Perämerelle ole vielä asetettu liikennerajoituksia. Sekään ei ole aivan tavanomaista, Aho korostaa. Anttio suunnittelee kuitenkin, että ensi viikolla käydään keskusteluja Merenkulkulaitoksen kanssa jäänmurtajista, jotta niiden
apu olisi käytettävissä silloin kun siihen on tarvetta. Satamamestari Aulis Ahon mukaan syvälaiturin jatkaminen on tulevaisuuden tärkeimpiä investointeja.

Takaisin Arkisto-sivulle