Lähde: Kalajoen Seutu
Rahjan sataman kehittämiseen on saatu uutta puhtia
Lisää liikennettä ja liikevaihtoa satamalle
Sauli Pahkasalo
Valitettavasti kuva puuttuu.
Satamajohtaja Esa Anttio ja satamamestari Aulis Aho tutkivat
peruskorjauksessa olevan varastohallin piirustuksia. 80-luvulla rakennettuun
halliin tehdään mittavat uudisrakenteet, jotta viljan, rehun ja muiden
irtolastien varastointi tulevaisuudessa onnistuisi. Lisäksi
kaupunginvaltuusto myönsi vasta 350 000 euron määrärahan uuden varastohallin
rakentamiseen.
Kaksikko toteaa suunnitelmia katsoessaan tilanpuutteen olevan akuutti. Se
on yksi Rahjan sataman kehittämisen pullonkauloista. Meillä ei ole
tiloja irtolastien varastointiin. Kaupunki on budjetoinut
sataman kehittämiseen vuositasolla 400 000 euroa. Anttion mukaan
summa ei ole riittävä, jos varastotiloja pitää rakentaa itse.
Parhaillaan eri toimijoiden kanssa käydään neuvotteluja, jotta varastojen rakentamiseen saataisiin ulkopuolista pääomaa. Tähän mennessä kaikki
30 000 neliötä on rakennettu kaupungin toimesta. Rakennusmaata
vuodesta 1963 toimineella satama-alueella riittää. Kaikkiaan 32
hehtaarin suuruisella kentällä on rakennusmahdollisuuksia tuhansia
neliömetrejä. Pohja on valmista vaikka heti rakennettavaksi, sillä maakerrokset on jo aikoinaan vaihdettu. Yhä useammin suomalaisissa
satamissa törmää ulkopuolisiin rahoittajiin. Tällä alueella on vain
ollut tapana, että kunnat ovat olleet pääasiallisina toimijoina, Aho
sanoo.
Neljä kuukautta sitten satamajohtajaksi tullut Esa Anttio
tietää, etteivät Rahjan pullonkaulat rajoitu varastotilojen
puutteeseen. Tavoitteena on saada tavaravirrat ja alusmäärät
nousuun. Lisää liikennettä ja liksaa satamalle, kuten Anttio itse
tiivistää. Nykyinen laiturimitta, 415 metriä, ei kuitenkaan riitä. Kahta
isoa, Välimeren liikenteeseen tarkoitettua laivaa ei Rahjaan yhtä aikaa
mahdu.
Satama-alueella on edessä mittavia investointeja
Ympärivuotisuus Rahjan elinehto
Sauli Pahkasalo
1980-luvulla epävirallisissa pöytäkeskusteluissa vielä kaavailtiin
matkustajaliikenteen aloittamista Kalajoen ja Ruotsin välillä. Elettiin
suurta matkustajalauttahuumaa. Sitten iski lama. Nyt lauttaliikenne toimii
enää Vaasasta, sekin ankarasti valtion tukemana. Tosin missään vaiheessa
asiaa ei konkreettisesti nostettu esille. Kunhan puhuttiin, satamamestari
Aulis Aho summaa.
Toinen pitkään tapetilla ollut asia, rautatie Kalajoen ja Ylivieskan
välillä, ei sekään enää satamatoimintaa juuri kehittäisi. Suurin osa
lasteista kulkee nykyisin pyörien päällä. Jonkin verran Ylivieskaan tulee
rautateitse tavaraa, josta se autoilla kuljetetaan tänne, mutta sekin
liikenne on vähenemässä.
Syvennys tulisi kalliiksi
Rahjan sataman asiakaspiiri koostuu pääasiassa Keski-Suomen, Kainuun
ja Kalajokilaakson alueelta. Kilpailua satamien välillä on, mutta Rahjassa
aiotaan panostaa laatuun. Siksi satamajohtaja Esa Anttio kokeekin tärkeäksi
laiturikapasiteetin turvaamisen. Välimeren aluksetkin pyritään jatkossa
mahduttamaan laiturille. Tällä hetkellä kahta suurta alusta ei peräkkäin
sovi.
Ongelmaa helpotetaan digtaalipaaluilla, johon laivat voivat
tukeutua, jos ne ylittävät laiturin pään. Toisessa vaiheessa on
tarkoitus rakentaa 50 metriä lisää kiinteää laituria. Mutta se olisi
miljoonaluokan investointi. Pyrimme tekemään maltillisia, harkittuja
investointeja. Digtaalien rakentaminen maksaa sekin muutama sata
tuhatta euroa. Mahdollinen laivaväylän syventäminen puolestaan
tulisi maksamaan kaupungille arviolta viisi miljoonaa euroa, sillä
valtio ottaisi kontolleen vain väylän osuuden. Kaupungille jäisi
satama-altaan syventäminen. Nykyinen, 8,5 metriä syvä väylä
mahdollistaa korkeimmillaan 20000 tonnin lastimäärien lastaamisen, laivojen
muodosta ja rakenteesta riippuen. Puoli metriä lisää kasvattaisi lastien
kokoa merkittävästi.
Kehittämissuunnitelman yhteydessä tutkitaan myös sataman
mahdollinen liikelaitostaminen. Mutta tämänhetkisellä liikevaihdolla
se ei ole mahdollista. Suurimman osan tuloksesta vievät
investointien poistot, Aulis Aho laskee.
Seitsemänneksi suurin
Anttio korostaa, että kaupunki hyötyy Rahjan satamasta ennen kaikkea
välillisesti. Verotulot ja sataman ulkopuolisten yritysten työllistäminen
näkyvät Kalajoen kassavirrassa merkittävinä alus- ja tavaramaksujen sekä
vuokratulojen lisäksi.
Kaikki raha, mikä satamasta tulee, on talousalueen ulkopuolelta tulevaa
rahaa. JA MYÖS ulkomaalaista valuuttaa. Se on tärkeä seikka.
Viime vuonna Rahjan kautta kulki vajaat 288000 tonnia tavaraa. Suurin
työllistäjä on sahatavara, jota rahdattiin 375 000 kuutiota, 80 prosenttia
koko lastivirrasta. Tälle vuodelle tavoite on 450 000 kuutiota.
Suomen puutavarasatamista Rahja on seitsemänneksi suurin.
Työpaikkana Rahja on mielenkiintoinen, sillä haasteita riittää.
Liikenne- ja rahamäärien kasvattaminen ei ole utopiaa. Perusinfra on
kunnossa ja kaupunginhallitus ja valtuusto ovat näyttäneet vihreää
valoja sataman kehittämiseksi. Vaikka Rahja onkin pääasiassa
puutavaran vientiin erikoistunut satama, on painopiste Anttion ja
Ahon mukaan muuttumassa koko ajan yleissataman suuntaan. Sataman
toimintaa ei kannata laskea pelkästään yhden kortin varaan. Siksi on
tärkeää, että saamme lisää irtolastiasiakkaita. Rahjan valttina on
yksilöllinen ja joustava palvelu. Asiakkaat saavat meiltä
räätälöidyt tuotteet. Ja hyvästä palvelusta kuulemme kaiken aikaa
positiivista
palautetta.
Kymmenen vuoden sisään Esa Anttio uskoo satamaliikenteen
vilkastuneen ja varastointitilojen lisääntyneen. Tavaramääriin on
tullut kymmenien prosenttien korotus. Ehkä vuositasolla tonnimäärä
on puolessa miljoonassa. Satamatoiminta on herkkää
suhdannevaihteluille. Siksi vuosittaiset liikennemäärät voivat
vaihdella rajusti. Silti molemmat uskovat Rahjan tulevaisuuteen.
Tällä hetkellä sataman kehittämisessä on iso vaihde päällä.
Säännöllinen, ympärivuotinen toiminta on Rahjan sataman elinehto,
satamamestari Aulis Aho tiivistää.
TÄYDENNYSJUTTU:
Sauli Pahkasalo
Loppuvuodesta Rahjan satamajohtajana toiminut Esa Anttio toteaa viihtyvänsä
uudessa työssään hyvin. Loput perheestä, vaimo ja viisi lasta,
asuvat yhä Loviisassa, mutta aikomuksena on vakiintua Kalajoelle,
kun lasten lukuvuosi päättyy. Anttiolla ei ole merenkulkualalle
suvun perimää. Vaikkei veressä merisuola tuoksu, kiinnostui hän
alasta toden teolla peruskoulun jälkeen. Merimieskoulun ja
perämieheksi valmistumisen jälkeen Esa Anttio lähti Ruotsiin
opiskelemaan merikapteeniksi. Hän täydensi koulutustaan lukemalla
vuoden Åbo Akademissa rahtausta ja juridiikkaa.
80-luvun lopulta Anttio toimi laivojen lastien tarkastajana kahdenkymmenen
vuoden ajan Suomessa ja ulkomailla.
Olin jo pitempään pohtinut uutta työtä, sillä 200 päivää vuodessa
reissussa ei välttämättä enää 20 vuoden jälkeen tunnu niin eksoottiselta.
Oli mukava päästä ns "paikallaan pysyvään työpaikkaan".
Veri ei enää Anttiolla vedä merille.
Aika aikaa kutakin. Merillä oli aikoinaan mielenkiintoista ja
sieltä sai paljon arvokasta kokemusta. Ennen Rahjan
satamajohtajuutta Esa Anttio työskenteli Loviisan satamassa. Yhden
kauden hän on istunut myös Loviisan kaupunginvaltuustossa. Siellä
sai kokea, kun satamakapteenit parta väristen vonkuivat rahaa
kehitystyölle, Anttio naurahtaa. Hänen mielestään pöydän jokaisella
kulmalla istumisesta on nykyisessä työssä paljon hyötyä. Tietää
hyvin, mitä milloinkin on vastassa.
Takaisin Arkisto-sivulle
|
